headerpos: 17406
 
 
 

Emakeele Seltsi aastaraamat
The Yearbook of the Estonian Mother Tongue Society
ISSN 2228-1215 (electronic)   ISSN 0206-3735 (print)

Emakeele Seltsi aastaraamat
The Yearbook of the Estonian Mother Tongue Society
ISSN 2228-1215 (electronic)   ISSN 0206-3735 (print)

Publisher
Journal Information
» History
» Editorial Policy
» Editorial Board
» Abstracting/Indexing
Guidelines for authors
» For Authors
» Instructions to authors
» For Review
List of Issues
» 2019
» 2018
» 2017
» 2016
Vol. 61, Issue 1
» 2015
» 2014
» 2013
» 2012
» 2011

PROTOEUROOPLASTE KEELEPÄRANDIST; pp. 135–154

(Full article in PDF format) doi:10.3176/esa61.06


Authors

Mari Kendla, Jüri Viikberg

Abstract

Proto-European linguistic heritage in the Balto-Finnic languages

The article discusses problems of the hypothetical substrate language during the past half-century, taking into account the existing vocabulary and results of etymological studies.
While in the 1950s it was ascertained that Finno-Ugrians have lived in our region for at least 5000 years, later a hypothesis was elaborated that people of the Kunda culture (6th millennium BC) most probably did not speak any Finno-Ugric languages. According to Paul Ariste they were among the early inhabitants of Europe, i.e. Proto-Europeans. As there are numerous words that are common to the Balto-Finnic languages but not known in other Finno-Ugric languages, we can assume that at least part of them belong to the substrate vocabulary and derive from Proto-European. Ariste assumed that traces of such substrate can be found particularly in ancient Estonian place names (e.g. Peipsi), Estonian words for landscape features (e.g. allikas ‘fountain’, neem ‘cape’), fish names (e.g. ahven ‘perch’, haug ‘pike’, rääbis ‘vendace’, siig ‘lavaret’), and somatic vocabulary (e.g. higi ‘sweat’, huul ‘lip’). The substrate hypothesis has been put forward by other Balto-Finnic ethnogenesis and vocabulary researchers, such as Huno Rätsep, Kalevi Wiik, Kaisa Häkkinen, Tapani Lehtinen, Janne Saarikivi, Petri Kallio, and Jaakko Häkkinen. Over the last few decades, much research has been done on the contacts of the western Uralic languages with the Indo-Iranian and Baltic languages, in the course of which many words of hitherto unknown origin have been defined as loanwords, e.g. haug ‘pike’, hõlm ‘hem’, kiitma ‘praise’, koha ‘pike perch’, kube ‘groin’, lõug ‘chin’, mets ‘forest’, nahk ‘skin’, Ruhnu, siig ‘lavaret’, teib ‘dace’, vimb ‘vimba bream’. But there are still a number of Balto-Finnic words which have no equivalents in distant cognate languages and are not etymologically identified as loanwords. We can still assume that the words eile ‘yesterday’, helmes ‘bead’, jänes ‘hare’, liha ‘meat’, must ‘black’, saar ‘island’ and soo ‘marsh’, as well as the place names Peipsi, Pärnu and Võrtsjärv, are probable Proto-European substrate words.

 



References

Aikio , Ante 2012. An essay on Saami ethnolinguistic prehistory. – A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe. Eds. Riho Grünthal , Petri Kallio. (= Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 266.) Helsinki , 63–117.

Aikio , Aslak , Ante Aikio 2001. Heimovaelluksista jatkuvuuteen – suomalaisen väestöhistorian tutkimuksen pirstoutuminen. – Muinaistutkija 4 , 2–21.

Ariste , Paul 1956a. Mõningaid märkmeid „Eesti NSV ajaloo“ I köite kohta. – Edasi 13. I.

Ariste , Paul 1956b. Läänemere keelte kujunemine ja vanem arenemisjärk. – Eesti rahva etnilisest ajaloost. Artiklite kogumik. Toim. H. Moora. Eesti NSV TA Ajaloo Instituut. Tallinn: Eesti Riiklik Kirjastus , 5–23.

Ariste , Paul 1962. Mõnda substraadist. – Keel ja Kirjandus 1 , 13–17.

Ariste , Paul 1971. Die ältesten Substrate in den ostseefinnischen Sprachen. – Sovetskoe finno‑ugrovedenie 4 , 251–258.

Ariste , Paul 1975. Substraatseid kalanimetusi. – Keel ja Kirjandus 8 , 467–472.

Ariste , Paul 1981. Mõnda substraadist. – Paul Ariste. Keelekontaktid. Eesti keele kontakte teiste keeltega. (= Eesti NSV TA Emakeele Seltsi toimetised 14.) Tallinn: Valgus , 5–25.

Drews , Robert 1989. The Coming of the Greeks. Indo-European Conquests in the Aegean and in the Near East. Princeton: Princeton Universitiy Press.

EES = Eesti etümoloogiline sõnaraamat. 2012. Koost. ja toim. Iris Metsmägi , Meeli Sedrik , Sven-Erik Soosaar. Peatoim. Iris Metsmägi. Eesti Keele Instituut. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.

Häkkinen , Jaakko 2009. Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa. – Suomalais‑Ugrilaisen Seuran aikakauskirja 92. Helsinki , 9–56.

Häkkinen , Kaisa 1990. Mistä sanat tulevat? Suomalaista etymologiaa. (= Tietolipas 117.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Häkkinen , Kaisa 1996. Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. (= Tietolipas 147.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Jaanits , Lembit 1956. Eesti NSV territooriumi kiviaja elanike päritolu küsimusi. – Eesti rahva etnilisest ajaloost. Artiklite kogumik. Toim. H. Moora. Eesti NSV TA Ajaloo Instituut. Tallinn: Eesti Riiklik Kirjastus , 120–146.

Janhunen , Juha 2000. Reconstructing Pre-Proto-Uralic typology spanning the millennia of linguistic evolution. – Congressus Nonus Internationalis Fenno-Ugristarum 7.–13.8.2000 , Tartu. I , Orationes plenariae & orationes publicae. Eds. Anu Nurk , Triinu Palo , Tõnu Seilenthal. Tartu , 59–76.

Junttila , Santeri 2015. Tiedon kumuloituminen ja trendit lainasanatutkimuksessa. Kantasuomen balttilaislainojen tutkimushistoria. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Kallio , Petri 2006. Suomen kantakielten absoluuttista kronologiaa. – Virittäjä 1 , 2–25.

Kendla , Mari 2014. Eesti kalanimetused: kujunemine , levik ja nimetamise alused. (= Tallinna Ülikooli humanitaarteaduste dissertatsioonid 37.) Tallinn.

KNR = Eesti kohanimeraamat. Käsikiri Eesti Keele Instituudis. Ilmumas.

Koivulehto , Jorma 1983. Suomalaisten maahanmuutto indoeurooppalaisten lainasanojen valossa. – Suomalais-Ugrilaisen Seuran aikakauskirja 78. Helsinki , 107–132.

Koivulehto , Jorma 1988. Lapin ja itämerensuomen suhteesta. ieur. -Tr-yhtymän korvautuminen lainoissa. – Virittäjä 92 , 26–51.

Koivulehto , Jorma 1990. Zu den ältesten Kontakten zwischen Ostseefinnisch und Balto-Slavisch. Kommentar zum Vortrag von Tiit-Rein Viitso. – Itämerensuomalaiset kielikontaktit. Itämerensuomalainen symposium 7. kansainvälisessä fenno-ugristikongressissa Debrecenissä 27.8.–1.9.1990. (= Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 61.) Helsinki , 148–153.

Koivulehto , Jorma 2001. Etymologie und Lehnwortforschung: ein Überblick um 2000. – Finnisch-Ugrische Forschungen 56 , 42–78.

Koivulehto , Jorma 2008. Frühe slavisch-finnische Kontakte. – Evidence and Counter-Evidence. Essays in Honour of Frederik Kortlandt. 1 , Balto-Slavic and Indo-European Linguistics. Eds. Alexander Lubotsky , Jos Schaeken , Jeroen Wiedenhof. (= Studies in Slavic and General Linguistics 32.) Amsterdam – New York , 309–321.

Kriiska , Aivar 2004. Aegade alguses. 15 kirjutist kaugemast minevikust. Tallinn.

Künnap , Ago 2013. Eesti keele päritolu. Toim. Iris Metsmägi. Tartu: Eesti Keele Sihtasutus.

Lang , Valter 2014. Eestlaste juured Eestimaal. – Vikerkaar 7–8 , 78–92.

Lehtinen , Tapani 2007. Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. (= Tietolipas 215.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Liin , Helgi 1964. Alamsaksa laensõnad eesti vanimas kirjakeeles. – Tartu Riikliku Ülikooli toimetised 162. (= Töid eesti filoloogia alalt I.) Tartu , 32−74.

Liukkonen , Kari 1999. Baltisches im Finnischen. (= Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 235.) Helsinki.

LägLoS = Andries Dirk Kylstra , Sirkka-Liisa Hahmo , Tette Hofstra , Osmo Nikkilä. Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostsee­finnischen Sprachen. I (A–J) , 1991; II (K–O) , 1996; III (P–Ä) , 2012. Amsterdam – Atlanta: Rodopi.

Metsmägi jt 2013 = Iris Metsmägi , Meeli Sedrik , Sven-Erik Soosaar. Eesti kirjakeele tüvevara päritolu arvudes. – Keel ja Kirjandus 5 , 313–332.

Moora , Harri 1956. Eesti rahva ja naaberrahvaste kujunemisest arheoloogia andmeil. – Eesti rahva etnilisest ajaloost. Artiklite kogumik. Toim. H. Moora. Eesti NSV TA Ajaloo Instituut. Tallinn: Eesti Riiklik Kirjastus , 41–119.

NES = Kaisa Häkkinen 2004. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY.

Nuutinen , Olli 1987. Kalannimi seibi. – Fennistica festiva in honorem Göran Karlsson septuagernarii. Red. Mauno Koski , Eeva Lähdemäki , Kaisa Häkkinen. (= Fennistica 9.) Åbo: Åbo Akademis förlag , 107–115.

Pajusalu jt 2012 = Karl Pajusalu , Péter Pomozi , Juhász Dezső , Tiit-Rein Viitso. Sociolinguistic comparison on the development of Estonian and Hungarian dialect areas. – Linguistica Uralica XLVIII , 4 , 241–264. http://dx.doi.org/10.3176/lu.2012.4.01

Pajusalu , Karl , Péter Pomozi 2013. Lõunapoolseima lõunaeesti ja ülemungari keele- ja kultuuripiirid. – Tartu Ülikooli Lõuna-Eesti keele- ja kultuuriuuringute keskuse aastaraamat XI–XII (2011–2012). Toim. Mari Mets , Karl Pajusalu. Tartu , 42–72.

Palattimo , Massimo 1955. The Etruscans. Harmondsworth: Penguin Books.

Rauhala , Ilona 2011. The terms for black and white and their development in the Uralic languages. – Suomalais-Ugrilaisen Seuran aikakauskirja 93. Helsinki , 267–302.

Rätsep , Huno 1983. Eesti kirjakeele tüvevara päritolu. – Keel ja Kirjandus 10 , 539–548.

Rätsep , Huno 2002 (1978). Eesti keele sõnavara ajaloo põhiprobleeme. – Huno Rätsep. Sõnaloo raamat. Tartu: Ilmamaa , 47–58.

Saarikivi , Janne 2000. Kontaktilähtöinen kielenmuutos , substraatti ja substraattinimistö. – Virittäjä 3 , 393–415.

Saarikivi , Janne 2004. Is there Paleo-European substratum interference in western branches of Uralic? – Suomalais-Ugrilaisen Seuran aikakauskirja 90. Helsinki , 187–214.

Sköld , Tryggve 1996. Finn. meri ’Meer’. – Lapponica et Uralica. 100 Jahre finnisch-ugrischer Unterricht an der Universität Uppsala. Vorträge am Jubiläumssymposium 20.–23. April 1994. Hrsg. Lars-Gunnar Larsson. (= Studia Uralica Upsaliensia 26.) Uppsala , 311–316.

Soosaar , Sven-Erik 2000. Baski keelest. – Akadeemia 2 , 366–374.

SSA = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. 1–3 , 1992–2000. Toim. Erkki Itkonen , Ulla-Maija Kulonen. (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556 , Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62.) Helsinki.

Thomsen , Vilhelm 1869. Den gotiske sprogklasses indflydelse på den finske. En sproghistorisk undersøgelse. København: Den Gyldendalske boghandel.

Thomsen , Vilhelm 1890. Beröringer mellem de finske og de baltiske (litauisk-lettiske) sprog. En sproghistorisk undersøgelse. København: Blanco Lunos.

Tirkkonen , Jani-Matti 2012. Lopullinen totuus pohjoiseurooppalaisten alku­perästä? Kalevi Wiik vallankumouksellisen paradigman edustajana juuret-kiistassa. Pro gradu ‑tutkielma. Itä‑Suomen yliopisto. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn:fi_uef-20120723/urn_nbn_fi_uef-20120723.pdf.

Uibo , Udo 2011. Paul Ariste sõnaloo raamat. – Keel ja Kirjandus 6 , 465–467.

Vaba , Lembit 1989. Balti laenud läänemeresoome maastikusõnavaras. – Keel ja Kirjandus 3 , 138–141; 4 , 206–218.

Wiik , Kalevi 1992. Suomen kielen ja murteiden syntykysymyksiä. – Lähi­vertailuja 6. Suomalais‑virolainen kontrastiivinen seminaari Mekri­järvellä 10.–11.04.1992. Toim. Hannu Remes. (= Kielitieteen tutkimuksia 27.) Joensuu: Joensuun yliopisto , 85–110.

Wiik , Kalevi 1996. Põhja-Euroopa rahvaste ja keelte päritolu küsimusi. – Keel ja Kirjandus 9 , 581–589.

Wiik , Kalevi 2002. Suomalaisten ja muiden pohjoiseurooppalaisten alkuperä. – Ennen , muinoin. Miten menneisyyttämme tutkitaan. Toim. Riho Grünthal. (= Tietolipas 180.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , 117–137.

 
Back

Current Issue: Vol. 64, Issue 1, 2019


Publishing schedule:
               Next year June